inspiration pt.1

Hei, ja anteeksi bloggaustauko. Olen ollut niin keskittynyt korkeavyötäröisten farkkushortsien ja ihanaisen parkani tekemiseen, että olen unohtanut omistavani blogin. Ups. 

Tässä kuitenkin jotakin, mikä tekee minut onnelliseksi ja inspiroituneeksi jokaisena päivänä vuodessa. 

Mistä puhun? The Beatles. Ehkäpä mielestäni parhaimmista parhain bändi. Noh, tämä lyyrillisesti suhteellisen mitätön ja äärimmäisen siirappinen säkeistö minua kuitenkin tänään innosti. Suuresti. Olen tainnut lopullisesti menettää järkeni. 

"All my little plans and schemes,
lost like some forgotten dreams,
seems that all I really was doing
was waiting for you.

Toinen henkilö, joka minua on lähimenneisyyden ja -tulevaisuuden aamuina potkinut ylös, vaatinut heräämään, on tietenkin YUP:n solisti, Jarkko Martikainen soolotuotantoineen. Etenkin tuo uusin lätty, Toivo iskee lujasti tähän pieneen tyttöön. Jarkossa minua inspiroi lähinnä lyriikkojen nerokkuus ja melankolinen tunnelma. Tähän tapaan: 

"Jos tie on tietöntä suota, ja matkan suunnat sotkeentuu

niin muistan vain, ei enää kauaa, ei kovin kauaa,

niin löydän loppusijoituspaikkani.

Siellä kaikki kirkastuu.